Tarvittavat toimenpiteet
- Ruokahävikin määrää mitataan viikon (5 päivän) ajan. Tämä toistetaan joka vuosi.
- Ruokahävikki lajitellaan hävikkityypin mukaan neljään astiaan:
- syötäväksi kelpaamaton ruokajäte (kuoret, luut, nahka ja muut syömäkelvottomat osat)
- pilaantunut ruoka (ruoka, joka on pilaantunut joko ruoanlaiton aikana tai jonka parasta ennen –päivä on mennyt)
- ylimääräinen ruoka (ruoka, joka on valmistettu, mutta ei tarjoiltu)
- lautashävikki (ruoka, jonka asiakkaat ovat ottaneet lautasilleen, mutta jota ei ole syöty). Lajittelu auttaa tunnistamaan ruokahävikin pääasialliset syyt.
- Nämä astiat punnitaan jokaisen päivän lopussa.
- Jos mahdollista, joka päivä joko punnitaan valmistetun ruoan määrä tai lasketaan ruoan määrä annoskoon ja -määrien perusteella.
- Annosten määrä (ruokasalissa syövien ihmisten määrä) kirjataan ylös joka päivä.
- Lasketaan kunkin neljän ruokahävikkityypin määrä päivässä sekä (laskemalla ne yhteen) päivän kokonaisruokahävikki. Näillä tiedoilla voi laskea keskimääräiset päivittäiset (viiden päivän keskiarvo) ruokahävikin määrät neljälle hävikkityypille ja kokonaishävikille.
- Ruokajätteen syntyminen lasketaan sekä annosta että hävikkityyppiä kohti.
- Kirjatut tiedot auttavat suunnittelemaan ruokahävikin vähentämisen jatkotoimenpiteitä ja tukevat raportointia.
Lisää huomioitavia asioita
- Ruokahävikin mittaamisen jälkeen tulisi tehdä toimenpiteitä ruokahävikin vähentämiseksi. Katso lisää kohdasta Ruokahävikin vähentäminen: ruokapalveluiden rooli; Ruokahävikin vähentäminen: opettajien ja koulujen rehtorien rooli Koulun ruokapalvelut torjumassa ruokahävikkiä and Opettajat vähentämässä ruokahävikkiä.
- Säännöllinen ruokahävikin seuranta ja mittaus (määrä, tyyppi ja lähteet) auttavat nuoria ymmärtämään paremmin hävikin syitä ja seurauksia.
